tiistai 19. heinäkuuta 2016

Mieluisa vieras

Heipä hei, kaunista kesäiltaa kaikille! Täällä on hieman nihkeät ja hyvin karvaiset tassut näppäimistöllä, meinaan me kattilat päästiin vähän postailemaan. Meidän mamma on nykyään tosi "kiireinen". Se "kiireisyys" näkyy siten, että sen pitää mennä lenkkeilemään kännykkä ojossa. Ja mamma etsii jotain pokestoppeja ja pokemoneja.

Meillä onkin tosi kivoja uutisia. Toivottavasti luitte postauksen otsikon oikein, meillä kävi mieluisa eikä siis meluisa vieras. Frieden ja Figon ihminen kävi meillä vierailemassa. Me kattilat oltiin melkein sulaa vahaa tämän ihmisen edessä tai siis me tultiin (mamma käski sanoa, että kerrankin) reippaasti esittäytymään. Ja kun me asutaan maaseudulla, niin tietysti me esiteltiin meidän kotopiha: Robert paikan josta sai linnun kiinni ja Sulo näytti minilammikon jne. Oli tosi mukavaa, että Frieden ja Figon ihminen kävi meillä kylässä.




Mamma otti meistä komeuskuvia uudenkarhealla kameralla. Nyt on varmasti kalusto kohdillaan, kunhan valokuvaajan taidot vielä karttuisivat -pitäkääs peukkua.

Jahtaako teidän henkilökunta/ ihminen / mamma/ pappa / muu perheenjäsen niitä Pokemoneja?!

Kirjoitti tassut joita ohjasi Sulo ja Robert

torstai 14. heinäkuuta 2016

Kolin kansallismaisemissa

Olipa kerran aurinkoinen, suorastaan helteinen sunnuntai-iltapäivä ja kaksi matkailijaa Länsi-Suomesta. Lähdimme aikaisin aamulla matkaan ja tarkoitus oli pysähtyä Heinävedelle (ei sen pidemmälle..). Ja niin me pysähdyttiinkin Heinävedellä ja tehtiin pikainen kirjautuminen hotelliin, jonka jälkeen matka jatkui Kolille. Onneksi kesälomareissulle ei oltu tehty kovin tarkkoja suunnitelmia ja tuli katseltua myös säätiedotuksia, nimittäin loppuaika Itä-Suomessa meni enemmän tai vähemmän sateisissa oloissa. Mutta onneksi Kolille päästiin aurinkoisessa säässä.




Maisemat Kolilta olivat kertakaikkisen hienot ja välillä henkeäsalpaavat. Pidemmittä puheitta katsokaa kuvatulvaa :)















"Hiljaisuuden temppeli" 













torstai 7. heinäkuuta 2016

Omin Käsin - uuteen onnelliseen elämään

Täällä blogissa(kin) olen intoillut Omin käsin-lehdistä ja kerroin Suomen käsityön museossa avautuvasta näyttelystä. Näyttely on ollut avoinna nyt vajaat puoli vuotta ja pääsin vihdoin siihen tutustumaan Suomen käsityön museon kutsumana.

"Suomen käsityön museon Omin käsin -näyttely tuo esiin muistoja menneiltä vuosikymmeniltä herätellen retrofiiliksiä kävijöissä. Näyttelyssä on poimintoja suomalaisen käsityön, käsiteollisuuden ja muotoilun kehityksestä 1940 – 70 -luvuilla. Omin käsin viittaa samannimiseen lehteen, joka käsityöohjeineen ja vinkkeineen eli mukana Suomen sotienjälkeisissä vaiheissa. Se viitoitti tietä onnelliseen ja käytännölliseen arkielämään suurten yhteiskunnallisten muutosten aikana. Aikakauden käsityöaarteet sekä Omin käsin -lehti käsityö- ja elämänohjeineen luovat ainutlaatuisen näyttelykokonaisuuden, jossa ihmeteltävää ja omin käsin tekemistä riittää kaikenikäisille".

Näyttelyssä yhdistyy Omin käsin -lehtien maailma ja Tyyne-Kerttu Virkin perustaman Virkki-säätiön esineistö. Kokoelma kuuluu nykyään Suomen käsityönmuseoon.



Omin käsin -lehti ilmestyi vuosina 1938-1972. Ensimmäiset vuodet se ilmestyi Kotiliesi-lehden käsityöliitteenä. Vuonna 1972 lehti muuttui Tee itse-lehdeksi.

Mielestäni Omin käsin -lehti pystyi suorastaan hämmästyttävän hyvin yhdistämään perinteisen suomalaisen käsityön ja viimeiset tuulahdukset ulkomailta. Sisältöön kuului sekä modernia taidekäsityötä, että arkisten käsitöiden, esim. villasukkien tai nenäliinojen  ohjeita. Näyttely oli ihana matka menneille vuosikymmenille, joskaan allekirjoittanut ei osaa kuvitellakaan millaista on ollut sodan jälkeinen pula-aika. Tyyne-Kerttu Virkki oli kauniimman arjen ja paremman huomisen puolesta puhuja. Hän painotti käsityöosaamista ja esteettisesti laadukasta suunnittelua. Virkin päätoimittajakauden (1944) ensimmäisten artikkelien aiheina oli mm. "Miten luoda uusi koti tuhoutuneen tilalle?", "Tehkäämme väliaikainen asunto viihtyisäksi" ja "Vähäpätöisistä aineista luo taitelija kauniita esineitä". Naisilla oli suuri vastuu ja toisaalta vaikutusvalta kodin asioissa ja muutenkin koti oli heidän valtakuntansa. Miksi siitä ei siis tekisi myös mahdollisimman viihtyisää.
Ennen vanhaan oli huomattavan vaikeaa saada materiaaleja, verraten siihen, että nykyään voin tilata kotikoneella kaikkea maailmanääristä kotiovelle. Mutta nykyajan käsityötaidot ovat aivan eri tasolla kuin Omin käsin -lehden aikoihin. Nämä lehdet sisältävät jo kulttuurihistoriallisesti arvokkaita käsityömenetelmiä -kaikki on meidän nuorempien käden ulottuvilla. Itse ainakin olen huomannut, että käsitöissäkin vanha  kulunut sanonta "työ tekijäänsä opettaa" pitää paikkansa.



Tässä kuvassa ikään kuin kurkistetaan käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkin olohuoneeseen. Hän oli Omin käsin -lehden pitkäaikainen päätoimittaja. On myös Tyyne-Kerttu Virkin kotimuseo, joka ilmeisesti on avoinna vain ryhmille klik ja klik.
Upea Fuga-ryijymatto on Uhra Simberg-Ehrströmin suunnittelema. Hän oli suomalaisen ryijyn uudistaja, joka käytti erityisen paljon värejä. Milannon triennaalessa Simberg-Ehrström palkittiin neljästi.
Huonekalut ja valaisin ovat Aili Kalskeen käsialaa.



Helena Tynell, joka paremmin tunnetaan lasitaiteestaan, suunnitteli "Pimmelin" Vokki Oy:n 20-vuotisnäyttelyyn. Vokki Oy oli koti- ja taideteollisuusliike, jota Tyyne-Kerttu Virkki oli perustamassa. Lisäksi hän toimi Vokki oy:n toimitusjohtajana ja mallisuunnittelijana.



Omin käsin-lehden näyttely on kahdessa kerroksessa ja yläkerran hämärän tunnelmallisessa näyttelytilassa tämä harrastajakuvaaja oli hieman vaikeuksissa. Pahoittelen osittain epätarkkoja kuvia.

*Vas. seinällä on "Kotkanpesä" seinävaate, suunnittelija Margareta Ahlstedt-Willandt. Seinävaate oli mukana Omin käsin-lehden 25-vuotisnäyttelyssä "Taitoa tarvitaan".
*Takaseinällä on "Syysmetsä"-ryijy, suunnittelija Kirsi Ilvessalo. Hän suunnitteli yli 300 ryijyä, siis varsin tuottelias suunnittelija.
*Leningin valmistaja on Atelier Riitta Immonen.
*Tuolit ovat Tyyne-Kerttu Virkin kotimuseosta, suunnittelija Auli Kalske.

Edellisessä kuvassa on monta mieleistä asiaa. Sirot tuolit, mekko ja erityisesti vas. seinän värikäs seinävaate. Omin käsin-lehden 4/1964 kannessa on yksityiskohta em. seinävaatteesta, kuvakudoksesta. Samassa lehdessä on myös juttu Margareta Alhstedt-Willandt:sta (ja arvatkaa kenen työpöydällä tuo lehti on!).



Tyynynpäällinen "Sammal" on Omin käsin-lehden mallitöitä. Malli on maksanut aloitettuna 15 mk. Samainen tyynynpäällinen on 4/1965 Omin käsin-lehden kannessa (ja minulta löytyy myös se!!)



Enpä tiedä kuinka yleisiä kupariastiat olivat 50-luvun lopun kodissa, mutta vanhassa Omin käsin-lehden numerossa keksittiin kupariastioille vähän uudenlaista käyttötapaa. Varsinkin oikean yläkulman samovaari ja kukka-asetelma on mielenkiintoinen.



Kauniita, huolella valmistettuja asuja.



Tästä vähän olen kateellinen Jyväskyläläisille ja lähialueella asuville. Suomen käsityön museossa on jopa Omin käsin-olohuone, joka on sisustettu 50-60 -luvun tyyliin. Pitkin kevättä on ollut "Tavataan olohuoneessa" -tapahtumia.
Vielä on yksi tapahtuma jäljellä, 26.8. , jossa "saadaan vinkkejä valkoisten tekstiilien hoitoon ja valmistetaan käpypitsiä eli frivoliteeta".


Huh huh, toivottavasti joku jaksoi tänne asti! Kuten tästä pikaisesta pintaraapaisusta voi arvata,  Omin käsin-näyttely on monipuolinen ja värikäs. Siellä on aikas paljon nähtävää. Jos haluaa ottaa näyttelystä kaiken irti ja saada selville pienet yksityiskohdat, niin näyttelyyn kannattaa tutustua lainattavan teosluettelon kanssa. Siinä muuten kerrotaan paljon muutakin kuin esineen suunnittelija ja speksit.

Suosittelen näyttelyä tietysti käsitöistä innostuneille, mutta tästä saa todella paljon irti myös vintagesta ja retrosta kiinnostuneet. Täällä voi käydä aistimassa myös tulevia trendejä, onhan itsetekeminen, kotoilu ja "lähisitä- ja tätä" nyt niin ajankohtaista. Omin käsin-lehdissä viljellään "oikean harkinnan luomaa kodikkuutta, järjestystä ja kauneutta", joka iskee aika hyvin myös KonMarista ja muutenkin minimalismista kiinnostuneisiin. Kunhan muistaa, että konmaritus ei ole mikään syy tyhjentä kotia, jotta saa ostaa kaikki uudet tilalle. Mutta huolella valmistettu (tai huolella kaupasta valittu) esine saa kaiken arvostuksen, joka KonMarissa on tärkeää.

Omin käsin - uuteen onnelliseen elämään -näyttely on avoinna Suomen käsityön museossa (Jyväskylässä) 28.8.2016 asti. Suosittelen!