lauantai 16. syyskuuta 2017

Habitare 2017

                                                         yhteistyössä Messukeskus

Vuoden 2017 Habitare-messut on koluttu ja edessäsi on varsin kuvapainotteinen postaus. Tarjolla oli monipuolinen kattaus, vähän jokaiselle jotain. Omaa silmää eniten miellyttivät modernit, mutta perinteiseen tapaan tehdyt jutut.



Meillä on "kärsitty" minimökki-kuumeesta jo pari vuotta, eikä Mujin Hut -talokonsepti ainakaan vähentänyt sitä. Aivan vieressä oli myös Mujin pop up-myymälä, mutta allekirjoittaneen kärsivällisyys ei riittänyt siihen ruuhkaan.
Myös Mammuttihirren osastolla oli "pikkukoti" nimeltä Olokoto.



Protoshop-osastolla oli Mari Peräsuon suunnittelema Betula-penkki. Se oli niin täydellisen kaunis ♥.



Meri-Tuuli Ellen Porras oli suunnitellut kauniin ja funktionaalisen Lehvä-muistitaulun.





 Talent Shopissa oli Tero Kuitusen peili.





Lokalin osasto oli yksi kauneimmista.





Normandie-kuosinen sisutusjuttu tai laukku on ollut tahtoo-listalla jo pitkään.



Verso Design oli viime vuonnakin yksi suosikeistani Habitaressa. Nyt Habitaren vuoden 2017 kansainvälinen ystävä, Masaaki Kanain oli valinnut mielenkiintoisimmaksi materiaaliksi koivun  ja Verso Designin-osaston. "Vaalea koivu on pohjoisen maan symboli ja materiaalina käytetty todella pitkään. On tärkeää säilyttää perinteisiä materiaaleja ja tehdä niistä uusia tuotteita, kuten Verson valikoimissa on."






Ah, mikä keittiö! Tosin ilman sameanväristä seinää. Hra K ihastui valaisimiin.

Ja sitten vähän kissatalouden arkirealismia:
Anna: Just tuollaisen avohyllyratkaisun haluaisin sinne yhdelle keittiön seinälle (ihastuneita huokauksia).
Hra K: Ja kissat hyppelis hyllylle ja tiputtelisi astioita (ei niin ihastunut, vaan ennemminkin lannistunut huokaisu).



Linjakkaat jalat ja konjakinruskea nahka ♥.



Vahvat kannattimet ja paksuhko hylly (tuolle systeemille on varmasti jokin kauniimpikin nimitys) näyttäisi olevan tulossa String-hyllyjen tilalle. Kelpaa ♥ . Tässäkin loistaa kirjat poissaolollaan, muistatko Hesarin jutun "Ennen joka kodissa piti olla kirjahylly.."





Skannon osastolla oli hauska ja hullutteleva sohva. Mitä mieltä olet edustaako sen mennyttä (50-60-luku?) vai kenties tulevaa?  Johonkin moderniin asuntoon se sopisi yhtä luonnollisesti, kuin nenä päähän. Mutta toisaalta mielenkiintoinen yhdistelmä olisi vanhan hirsitalon suuri tupa ja tämä punainen kaunistus.



Upea valaisin!



Tähän saakka on ollut intoilua, mutta nyt täytyy mainita jotain omaan makuun einiininnostavaa. Habitaressa oli värikkäitä seiniä (kuten kuvassa). Värilliset seinät -ok. Mutta nuo sävyt! Miksi niin murrettua ja sameaa?



Modernit koneet ja kauneimmat vintage-huonekalut löytyivät Antiikki-tapahtuman puolelta, siitä myöhemmin lisää.


Habitare ja Antiikki-tapahtuma avoinna vielä tänään ja huomenna.

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

DIY: pullokoriste

Käsi ylös, kuinka moni muu on vienyt tuliaisiksi / antanut lahjaksi pullon viiniä, kuohuviiniä tai jotain muuta? Ehkä lahjasettiin on kuulunut myös kukkia.. Nyt täytyy heti mainita myös tyylikäs alkoholiton vaihtoehto Kuohuva Kuusenkerkkä.



Pohjakoristeen ja tukirakenteen virkkasin sormin "sopivan ohuesta" kuparilangasta. Kukkaliima oli pysynyt tuoreena, vaikka edellisestä käytöstä oli ainakin 10 vuotta. Ja taas kerran liimaa oli joka paikassa, se venyy kuin hämähäkinseitti.






Kanukka on varsin käyttökelpoinen kukkasidonnassa, varsinkin oksissa on erilaisia upeita värejä. Meidän pienehköä kanukkaa on vuodesta toiseen leikattu, mutta siitäkin huolimatta se kukki ja katsokaa kuinka kauniit valkoiset marjat! Lehtien valko-vihreä-viininpunainen on hieno väriyhdistelmä.



Kylvin keväällä ruiskukka-värisekoituksen ja nyt pääsin keräämään satoa. Tavanomaisen sinisen lisäksi on lukuisia kauniita värejä. Tummanvihreä-purppuraiset lehdet ovat angervosta. Ohuet lehtisuirut ovat leikattu viiruhelpistä.



Pullo ja koriste on varsinaista hetken huumaa, mutta varmasti ilahduttava lahja.

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Habitare-lipun voittajatar

Habitare-lipun arvonta on suoritettu perinteiseen tapaan peltipurkilla ja arpalipukkeilla. Kiitos vielä kaikille arvontaan osallistuneille!



Voittajar on Mummo! Lähetän sinulle vielä tänään sähköpostia.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Voita lippu Habitareen

Alkusyksyn Loppukesän varma piristysruiske on Habitare-messut. 13-17.9.2017 Messukeskuksessa on Habitaren lisäksi Antiikki, Highend Helsinki, Showroom ja Forma -tapahtumat.


Tämä tuolikaunotar oli viime vuoden Habitaressa. Postaukseni voit lukea tästä.


Nyt Habitaressa erityisesti kiinnostavat:

United-stories myyntinäyttely
"Yhdistää muotoilijat, yritykset ja kansainvälisyyden. Ensimmäisessä United Storiesissa 12 muotoilijaa ja 6 yritystä Suomesta, Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta ovat luoneet yhteistyössä uusia tuotteita, jotka tulevat myyntiin Habitareen."
Makoto Kagoshima on suunnitellut Lapuan kankureille Kukat- nimisiä tekstiilejä. Kuvien perusteella ne näyttävät oikein lupaavilta, ties vaikka jotain tulisi ostettua kotiin tuliaisiksi.  Lisäksi on United Stories-työpajoja: esim. Furoshiki-kankaalla paketointi (juuri sellaista kokeilin ns. tavallisella keittiöpyyhkellä, eikä tulos ollut mairitteleva).

No Trash! kierrätysmateriaalinäyttely
"Tekee romumuotoilusta salonkikelpoista ja esittelee viimeisteltyä ja esteettisesti laadukasta kierrätysmateriaalien käyttöä muotoilussa."
Jo olemassa olevan materiaalin hyötykäyttö kiinnostaa aina.

Muji pop up -myymälä
"Yksi maailman merkittävimmistä lifestyle-ketjuista, japanilainen MUJI, esittelee konseptinsa ensi kertaa Suomessa. MUJI syntyi vastaiskuna kulutusyhteiskunnalle ja brändi- ja suunnittelijalähtöiselle muodille."


Antiikki-tapahtuman puolella on tosi mielenkiintoiset Asumisen utopioita ja Bensaa suonissa -näyttelyt. "Arkiset kodinkoneet ja esineet sekä arkkitehtuurikuvat ja -piirustukset vievät Messukeskuksen Antiikki-tapahtuman vieraan menneille vuosikymmenille. Asumisen utopioita -erikoisnäyttely syyskuussa esittelee viimeisen sadan vuoden ajalta visionäärisiä näkemyksiä tulevaisuuden asumisesta."


Arvonta
Sain  Messukeskukselta lippuja Habitareen ja vielä yksi lippu etsii kotiaan. Siispä arvotaan se! 1 lippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin messuilla ja sillä pääsee kaikkiin samanaikaisin tapahtumiin.

Osallistumisaikaa on Perjantaihin 8.9. klo 24.00 asti. Kerro mikä Sinua erityisesti kiinnostaa Habitare-messuilla. Samalla voit kertoa esim.  postaustoiveita tai lähettää Kissaherroille rapsutuksia -lupaan välittää. 
Ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti ja huom! tarvitset sähköpostiosoitteen, sillä sinne sähköinen lippu tulla tupsahtaa.

Onnea arvontaan!

DIY virkattu kesäkassi

Kesäkassi tuli valmiiksi aivan aikataulussa, kesäloman ensimmäisellä viikolla. Matkan varrella tuli erinäisiä muutoksia, kuten ilman ohjetta tehdessä (ja joskus ohjeenkin kanssa) tuppaa tapahtumaan. Ohjeita ja inspiraatiota etsin Omakoppa-blogista ja Molla Millisin kirjoista.

Virkkasin kassin itsevärjätyllä 7 veljestä langalla ja kalalangalla, jotta siitä tulisi mahdollisimman kestävä.



Itse virkkaus ja olkahihnojen kiinnittäminen oli helppoa, mutta eräs osuus oli raivostuttava.
Alkuperäisessä suunnitelmassani oli tarkoitus laittaa kassiin metallinen "kukkarokehys", sellainen oli jo valmiina. Muttamutta se ei onnistunutkaan, siitä puuttui osia. Silloin tuli kiirus ostamaan vetoketjua. En ollut aikaisemmin asentanut vetoketjua tai ehkä joskus muinoin koulun kässätunneilla. Siis se "asentaminen" oli ihan tus-kaa! Ostin ihastuttavan pitsivetoketjun, jonka ompelemisessa oli ihan omat kommervenkkinsä. Lopulta ompelin sen käsin varsinaisin harakanvarvaspistoin.
Olkahihnaksi valikoitu vanha, ihanan tummanpurppura nahkavyö.



Aluksi pitsinen vetoketju muodostui pieneksi kynnykseksi kassin käyttämisen suhteen. Väri mainio, mutta pitsisenä se oli vähän liian "too much". Hiljalleeen olen siihen tottunut ja kassia on tullut käytettyä.

tiistai 29. elokuuta 2017

Onnenpäivä huutokaupassa

Viime viikonloppuna oli todennäköisesti tämän kesän viimeinen maalaishuutokauppa, ainakin meille. Kuluneena kesänä olemme käyneet parissa kuolinpesän huutokaupassa, joissa molemmissa talon isäntä on ollut vähän keräilijäluonne (allekirjoittaneelle varoittava esimerkki).

Nyt löysin huutokaupasta esineen, josta olen haaveillut monta vuotta. Onhan ko. esine pariin kertaan tullut kirpparilla vastaan, mutta hinta on aina ollut liian suolainen.



Sen kyljessä on tälläinen liimalappu, jossa lukee Riihimäki.



Löysin ikäisekseen hyväkuntoisen faneriaskin -selkokielellä vanerisen matkalaukun. 
Se on kotimaisen Schaumanin tehtaan tuontantoa



Matkalaukkuun saa nätisti piiloon huomattavan määrän lehtiä. Ihan kattiloiden mieliksi laiton kannen päälle tyynyn, jossa olisi mukava nukkua (patterikin on sopivasti lämmittämässä).



Ei kannettu vesi kaivossa pysy, eikä kannettu kissa tyynyllä..

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Kasvihuoneesta kesähuoneeksi

Tänä ja viime kesänä kasvihuone on ollut vähän omanonnensa varassa. Sitä on epäkohteliaasti laiminlyöty ja käytetty tavaroiden säilytyspaikkana, lähestulkoon romuvarastona. Kasvihuone on varmasti muistellut kaiholla loistonpäiviänsä, kun se oli päänäyttämönä draamakomediassa Tomaattipuutarhurin paluu. Pitkäaikaiset lukijat sen draamakomedian varmasti muistavat -meidän tomaattien kasvatus sai vähän koomisia piirteitä, eikä draamaltakaan vältytty.



Tämä kuva ei ole pihahuutokaupasta..

Tänään, vihdoinkin koitti kasvihuoneen siivouspäivä ja samalla se koki pienimuotoisen muodonmuutoksen kesähuoneeksi (tänä vuonna ei enää kannata aloittaa kasvatushommia). Siivouksen käynnisti Hra K ja nopeasti liityin hänen seuraansa. Kuinka niinkin pieneen tilaan olikin ympätty niin paljon kamaa? Myös muurahaiset olivat tehneet valloitusta takavasemmalta, toivottavasti sekin saatiin nyt torjuttua.



Vanha funkkisnaulakko kiinnitettiin katon rajaan ja se täyttyi nopeasti koreista. Hattuhyllyllä vasemmalla on mummuni vanha kori, jonka pohjaan on tunnollisesti kirjattu ostopäivä, muistaakseni vuonna 1946.



Ikean PS-tuolit ovat yllättävän tilaavieviä, onneksi ne saa myös kätevästi pinottua. Sekä Porin olut-, että Vampulan ok-laatikot ovat löytyneet sukulaisten nurkista. Hra K on tehnyt takaseinällä olevan lyijylasityön ♥. Huomasitteko tuon katosta roikkuvan rikkinäisen ämpärin? Sillä on funktio.



Kasvihuone iltahämärissä -pahoittelen kökköä kännykkäkuvaa. Tuohon katosta roikkuvaan valaisimeen olen kyllä tyytyväinen :)




Kas näin, kasvihuone, eikun kesähuone 2017 on käyttökunnossa. Jään odottelemaan hämäriä, mutta pilvettömiä iltoja ja tähdenlentoja. Mutta en pahastu, vaikka lämmin kesä jatkuisi pitkälle pitkälle.

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Valkeakosken talonäyttelyssä

Blogin vakilukijat tietävät, että asumme 60-luvun tyyppitalossa, joka viime vuosien mittakaavan mukaan on ollut kooltaan pienehkö. Siksi olinkin hyvin kiinnostunut Valkeakosken talonäyttelystä, jossa esitellään pieniä eli 60-90 neliöisiä taloja, joiden hinta tontteineen on 150.00-200.00 euroa.



Tässä talossa mielestäni jännästi yhdistyvät 60-luvun talo ja rintamamiestalo. Tuollainen katettu veranta (voisi olla isompikin) on kuulkaas tosi mukava.



Varsinainen talo alkaa oikeasta laidasta. Monessa talossa oli etualalla tuollainen linnoitus, joka myös tunnetaan nimellä autokatos/autotalli.



Yksi suosikeistani oli tämä Valkeakoski-talo, joka oli ammattiopiston opiskelijoiden rakentama ja sisustama.





Keittiö, olo-ja ruokailuhuone olivat yhtä avonaista (korkeakattoista) tilaa. Keittiö näytti eleettömältä ja raikkaalta.



Oleskelunurkkaus oli viihtyisä -tosin minulla on epäilykseni laverisohvan mukavuudesta. Sohvanurkkauksen vastapuoli oli pelkkää ikkunaa. Jos siis haluaisit katsoa televisiota, niin sohvaryhmä pitäisi siirtää jommalle kummalle ikkunaseinälle. Vastaava sisustushaaste oli useammassa muussakin näyttelyn talossa, kun oli haluttu maksimoida valoisuus.

Omassa kodissani on vastaavanlainen "sisustushaaste", tosin ikkunat eivät ole maahan asti, mutta ehjät seinäpinnat ovat harvinaista herkkua. Meidän olkkariin on vaikea saada ehjää kokonaisuutta.




Pikku-Jukka -talossa oli pihasauna, jonka pukuhuoneessa oli kaunis seinä (ehkä samaa seinämateriaalia oli myös löylyhuoneessa?). Saunassa huomioni kiinnittyi Misan pyramidin malliseen kiukaaseen, joka toimi sekä sähköllä että puilla. Sitä muuten kutsutaan laavukiukaaksi.





Talonäyttelyn ehdottomasti omaperäisin kohde oli Semiperinteinen, jossa oli käytetty hirttä.





Aivan erityisen hienot valaisimet löytyivät Aapatalosta. Tahtoo tahtoo tuollaisen valaisimen.

Aina on kiva tutustua uusiin asuntoihin ja löytää ideoita omaan asumiseen, pientalojen rakentamista tietty kannatan. Talonäyttelyn sisustuksissa oli menty useimmissa kohteissa aika turvallisin ynnä varmoin valintoin.
Monta vuotta olen etsiskellyt kevyttä, pientä kulmasohvaa (ne kompaktit olohuoneen mittasuhteet). Ja tuolla näyttelyssä totesin, etteivät sisustussuunnittelijatkaan olleet sellaista kulmasohvaa löytäneet.

Talonäyttelyn myötä kyllä iski hirmuinen sisustusvimma, joka on parhaiten toteuttavissa siivoamalla ja tavaroiden järjestelyllä. Syksyn ratoksi olen myös suunnitellut kevyttä pintaremonttia ;)

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Miniloma Örö:n linnakesaarella

Viikko sitten olimme minilomalla Örön saarella, joka on ollut vasta pari vuotta kaikille avoin saari. Uutuudesta johtuen myös hotelli ja muut "systeemit" olivat vasta rakennettuja tai remontoituja. Saari on monella tapaa mielenkiintoinen paikka; ensinnäkin se on vanha linnake, joka on rakennettu Venäjän vallan aikana.
Örö on osa Saaristomeren kansallispuistoa ja siellä on hyvin ainutlaatuista luontoa. "Tyypillisen saaristoluonnon lisäksi saarelta löytää myös ainutlaatuisia luontotyyppejä. Näistä arvokkaimmat ovat korvaamattomat paahdenummet ja hiekkarannat, jotka ovat säilyneet lähestulkoon koskemattomina jo yli sadan vuoden ajan saaren ollessa suljettuna linnakkeena".



Örö kuuluu Kemiönsaaristoon ja Kasnäsistä oli sinne n. 1,5 h merimatka. Kuvassa olevalla paatilla matkustimme sinne.


Örössä on luontopolkuja n. 10 km verran. Lisää eksoottisuutta luontopolkuun toivat muuan kesätyöntekijät (kuva alla).



Kyllä, luontopolut kulkivat lehmä- ja lammaslaidunten lävitse. Kaislikossa todellakin kuhisi :D



Saaristomaisemat olivat kyllä niin ihania ♥.



Saarella on paljon linnotushistoriaan liittyviä nähtävyyksiä.











Örön saarella viihtyy monet perhoslajit ja joitain bongasimmekin, harmi kyllä apolloperhonen ei näyttäytynyt. Oikeastaan olisi pitänyt olla saarella vielä toinenkin yö, niin olisi ehtinyt rauhassa vaanimaan kameran kanssa perhosia.



Merikaali ja yksi hiekkarannoista.



Merituulen piiskaama mäntymetsä oli aika jännän näköinen.



Bengtskärin majakka on n. 12 km päässä, mutta tyynellä säällä se näkyi aivan hyvin.



Luontopolut olivat monipuoliset ja paikoin haastavat. Saarella myös vuokrataan polkupyöriä, mutta jos oikeasti haluaa kiertää luontopolut, niin pyöristä on varmasti enemmän haittaa.

Nyt täytyy sanoa, että sanat loppuvat kesken, niin hieno paikka Örö minusta oli. Koska meri, erilainen luonto jne. Ja sitten iski hirmuinen mökkikuume jostainmerenrannalta.